maanantai 16. maaliskuuta 2015

Päivän valivalit

Ennen maailmassa hiusten värjääminen oli paljon hauskempaa. Nyt se on tylsää, kun pitää vahdata jokaista harmaata hiusta, että saa ne piiloon. Vanhuus sucks!

Mulla on perhanan moinen pms, joka saa mut kohta potkimaan ja kivittämään ihmisiä. Siis oikeesti. Yleensä pms kestää mulla päivän, nyt jo kuudettta päivää. Mies oli jo valmis viikonloppuna  ottamaan musta eron, kun olin niin äkäinen.
(Joku anonyymi joskus linkkas mulle jutun, jossa  kerrottiin et pms on aika, joka näyttää mitkä asiat elämässä on vialla, jotka muuten pystyy työntämään taka-alalle. Tänään allekirjoitan tuon jutun. Olen ollut pitkään happy, mutta nyt jokainen huono asia elämässä on pinnalla big time. Vaikka ne harmaat hiukset.)

Vilona ketutti myös se, että en päässyt Sutkautus Elisan kanssa baariin.  Pohdin miksi haluan edes sinne baariin, et mikä kumma tää uusi biletysvaihe oikein on. Vuosikymmenen tauon jälkeen.  Vastaus on se, et siellä mä tunnen itseni nuoreksi, jolla on vielä elämä edessä. Kotona en aina saa samaa fiilistä.
Kodin kuvalehden toimituksen jäsenet vastas kysymykseen "Mistä tietää olevansa keski-iässä". Yksi  vastas et siitä et perjantaina on kiva olla vaan kotona, eikä luule et elämä on jossain muualla. No en sit ole  keski-ikäinen. Mun elämä nimenomaan ON SIELLÄ MUUALLA! Sad but true!

Sit superhyper vituksen aiheutti miehen puhelu aiheesta "lähden viikoksi työmatkalle". Mikä suomeksi tarkoittaa sitä, että tulevanakaan lauantaina en pääse baariin. (EI, mun mielessä EI  pyöri mikään muu)

Sit en tajua miksi en laihdu lisää. Muutamassa viikossa lähti muutama kilo ja pääsin siirtymään tuumaan pienempiin farkkuihin.  Siihen sit jämähdin. Ja hitsi, mä KÄVELEN. Teen lankkua. Syön fiksusti. Mikä jumittaa.
(Pitäis muuten kaivaa reilun vuoden takainen juttu täältä blogista. Muistan hihkuneeni kun melkein mahduin 32 tuuman farkkuihin. Haaveilin koosta 32. Mun uusimmat Lindex farkut on kokoa 30.JA mun Esprit farkutkin on samaa kokoa ollut viime  kesästä, mut ne on tosi venyvät ja nykyään liian isot siis)

Jotain hyvää. Iloisesti hekottelenn tässä kun kuuntelen samalla keskimmäisen skypetystä jonkun ulkomaalaisen kanssa. Murunen puhuu tosi sujuvaa ja selkokielistä englantia. Tosta noin vaan. Sujuvasti ja takeltelematta. )

Nyt jatkamaan hiusten värjäystä.  Niin olen kohta pirtsakka punapää! Ja hehkun!


1 kommentti:

Taru kirjoitti...

Hiusten värjäys on jännittävää, koskaan ei tiedä millainen lopputulos tulee...

Vähän niin kuin baari-illat, vaikka me kyllä tiedetään yhdessä saadaaan aina hyvä meno päälle ;)

Tsemppiä mussu, plan b?