Koko päivän kuuntelin kehoani, minkä kuumehoureiltani kykenin. Kananmunaa ja rouhe ciabattaa, kanakasvistortilloja. (NO okka, sitä mun keho ei huutanut, mut kun muukin perhe.)
Ei muuta. Edes viinilasillista en tarvinnut. Sänkyyn menin kahdeksan jälkeen. Oli kyllä haaste "nukkua". Mun sänkyhän on olkkarissa. Olkkarissa jossa yksi katsoo telkkaa ja kaksi pelaa kännykällä. Yksi raivoaa ja paiskoo kamaa, kun ei saa mun puhelimeen laittaa POU:ta. Tässä kyllä oli pakko joustaa. Junnu otti puhelimen, meni pelikauppaan ja alkoi miettiä miten pou kirjoitetaan. Eli, lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan, kun motivaatio kohillaan.
Aamulla heräsin jo kuuden jälkeen lähes pirteänä. Kuume laskenut ja olen jotakuinkin normaali. No en ihan. Hirveä nuha ja ääni poissa, mutta eiliseen verrattuna megabeibe.
Eilen kaverille tuli hätätilanne ja lainas mun auton viikonlopuksi. Lainasin ihan mielelläni, koska olen kipeä enkä mee minneen. Nyt ahistaa. Olen terve ja jumissa kotona, koska ei ole autoa. Mies ja esikko säbämatsissa. Minä olen vanki.
Nolotti kyllä kauheesti. Auton lainaaja antoi satasen ja skumppapullon. Hirmu kiusallista saada rahaa. Mutta kun nyt olen työtön, niin onhan se satanen aika kiva. Sillä melkein maksan maanantaina mun kampaajan. (Kamalaa kun on opetellut siihen, että värjää tukkansa aina kampaajalla. Kuin paljon halvempaa olis värjätä itse? )
Mikäköhän siinä on, että "krapulassa" ja toipilaana mulle iskee siivousvimma? Ihan luvan kanssa saisin tänään maata ja laiskotella, mutta kauheesti himottaa imurointi ja lattioiden pesu, puhumattakaan kaappien raivauksesta. Huomaatteko, istun koneella, et kohtaus menis ohi?
Jk. Tänä aamuna todella kauan rupattelin kehoni kanssa siitä, mitä se haluais aamiaiseksi. Turkkilaista jugua ja luomumysliä. Lounaaksi kuulemma luomukaurapuuroa. How weird! (Kun ottaa huomioon et kaapissa on Hopeatoffeeta ja Pätkispussi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti