Koska mä voin

 Mun mottohan oli viime eron jälkeen Because I can, niin otinpa sen taas käyttöön. Olen VOINUT ihan urakalla viime päivinä. 

Ekaks oli telkun osto joku aika sitten. Koska halusin uuden ja isomman, niin sit piti ostaa.

Sängyn tilasin muutama viikko sitten, koska halusin ja koska mä voin.

Tänään menin Funky ladyyn ja ostin superhyperihanat Marlie Dekkersin keltaiset rintaliivit. Ja kun mainitsin, että bikinitkin tarvitsisin, niin myyjä sanoi takahuoneessa laatikossa olevan biksut "just sulle". Ja jumankekka ne oli. Väri oli oranssia ja pinkkiä ja ne kimalteli!!! 

Menin kassalle, myyjä sanoi hinnan ja mä aloin kikattaa. Kikatin ihan hervottomana. Myyjä totes että hyvä että naurattaa. Ja sit naurettiin lisää.

Nyt olen siis elänyt kuin viimeistä päivää ja voinen asettua hieman hillitymmälle linjalle.

Paitsi että ainiin, mä meen hotellilomalle Helsinkiin maanantaina. Ihan vaan huviks ja koska mä voin. Saattaa olla, että ostan kolmioleivän ruoaksi huoneeseen, kun en enää raaski syödä ravintolassa. (Ja just avasin Carunan sähkönsiirtolaskun. 360e!!! Perunko hotellilomankin?)

Olen tainnut nyt todistaa itselleni, että pärjään.

Mulla muuten alkoi loma tänään. Pää toimii hitaalla ja tajusin sen vasta äsken. Kaupasta ostin yhden siiderin loman kunniaksi. Wuhuu. 

Lauantaina meillä on illanistujaiset mun katraan ja ystävän katraan kanssa. Muksut ja me äidit ollaan tunnettu 13 vuotta ja ollaan tavallaan toistemme lasten varaäitejä. Joskus aloitettiin tapa, että teinit teki ruokaa ja sit syötiin yhdessä. Nyt päätettiin tilata pitsat, koska kahdeksalle hengelle on yllättävän vaikeeta tehdä esim tortilloja. Tai siis helppo tehdä, mutta mihinkään pannuun ei mahdu se määrä lihaa, jonka nää nuoret syö :D Päätettiin mennä helpoimman kautta. Jälkkärin saa ehkä nuoriso tehdä itse. On muuten aika liikuttavaa. Nää tosiaan oli 4 ja 6v kun tutustuivat, isoimmat siis ja nyt vanhin on jo 20 ja nuorinkin lähes 14v. Ihanaa että vielä istutaan samassa pöydässä!

Vapaa-aikaa ja kevään merkit

 Mä olen pitkään hukkunut "työhön" ja moneen hoppuun, mutta tällä viikolla olen ollut hyvinkin vapaa. Tätähän mä olen kaivannut, mutta osaanko nauttia? Joo ja ei. Olen tapani mukaan vähän hukassa sen kanssa, mitä kuuluu tehdä, kun ei ole pakkohommia. En siis ole tehnyt mitään.

Lakannut kynnet, kerran.

Lukenut kirjan.

Kahvitellut ystävän kanssa, lounastanut toisen kanssa. Tänään kakkukahveilen kolmannen kanssa. 

Sängystä en ole meinannut päästä ylös. Herään luontaisasti kuuden aikaan pirteänä. En vaan saa itseäni nousemaan. Tällä viikolla lojunut vuoteessa 1,5 h ennen nousua. Tänään tein enkat ja lojuin kolme tuntia. Mä en lue, en selaa somea, mä vaan lojun. Onneksi koira lopulta päätti, että on aika nousta. Nyt on kohta puolipäivä ja olen vielä kylpytakissa. EHKÄ kohta puen ja käyn metsässä koiran kanssa. Kuopuksen lupasin hakea koulusta ja viedä toiseen kotiinsa. 

Sit kello onkin jo kolme ja vois hakea sitä kakkua kaupasta. 

jk. Kevään merkit. Viikon sisään muhun on ottanut yhteyttä kaksi tyyppiä, jotka olen Tinderissä tavannut VUOSIA sitten. Hiukan outoa sikäli, että ne tosiaan on vuosien ja vuosien takaisia tuttuja. Vähemmän oudoksi sen tekee se, että molempien kanssa kirjoittelin ummet ja lammet kuukausia ja tavallaan ystävystyttiin.

Mutta kuin ne yhtäkkiä mut muisti? En ole missään julistanut olevani uudessa elämäntilanteessa. Vastaus on siis kevät. 

jk 2. En aio tavata kumpaakaan, koska en tahdo. 

.

Mun!

 Mun itselle vallattu makkari saattaa huutaen julistaa olevansa naisen huone. 

Sängyn pääty lähtee pois, tulee uusi sänky ja päätyseinäkin muuttuu tumman harmaaksi tässä jossain kohtaa. 

Mutta väri jää. Itsenäisyyskin jää ♥️

Tänään kävin eksällä aamukahvilla. Mun dvd oli hällä ja sen sukkia mulla. Tehtiin vaihtarit. 

Maanantaina olin aamukahvilla eksän nyksällä ja toki se eksäkin oli paikalla.

Mun sosiaalinen elämä koostuu eksistä. 

Ilo pitkästä ilosta

 Luuleeko kaikki että mä märehdin täällä? No en kyllä. Viikko on ollut vuoden paras. Ehkä mä vain olen ihminen, jolle erot sopii :D

Mä oon hieman siirrellyt tavaroita eli valloittanut kodin itselleni. Olen nauttinut siitä, että voin jättää pöydän sotkuiseksi, koska omapa on pöytäni ja mua ei haittaa tavarakaaos. 

Olen myös tosta noin vaan käynyt tilaamassa itselleni uuden sängyn. Meinasin ostaan 120 senttisen, mutta päädyin 140 senttiseen. Periaatteesta en ostanut täysleveetä, koska olen sinkku, vapaaherratar ja mitä muita sanoja nyt onkaan kuvaamaan itsellistä naista. No itsellinen!

Sänkyostos oli älyttömän voimaannuttava kokemus. Testasin sänkyjä ja ilmoitin myyjälle, että otan tämän. Myyjäpoika kysyi miten haluan maksaa. Heilautin kättä ylös alas, kuvitteellinen kortti kädessäni, ja sanoin että "näin vaan tsiuh tsiuh". Ja tämä on se asia mistä olen ylpein. Mä ostin sängyn tsiuh tsiuh, enkä siis visalla tai muulla osamaksulla. Mä todellakin aion karsia elämästäni osamaksut minimiin. Mä olen aina huijannut itseäni osamaksuilla alkaen nuoruuden Ellos-tilistä. Mikään ostos ei tuntunut pahalta, kun osti luotolla. Kun sehän maksaa vaan pari kymppiä kuussa. Kyllähän me kaikki tiedämme ettei se ole totta. Tai siis mä luulin niin, nyt vasta tajuan kuinka olen itseäni huijannut.

Vastedes ostan asiat tsiuh tsiuh, kun mulla on rahaa. Jos ei ole, niin sitten säästän.

Voimaantunut fiilis tuli myös siitä, että varasin itselleni ja kuopukselle kylpyläreissun hiihtolomalle. Esikoinen tyttöystävineen lähtee mukaan, koska JEE, ne vaan lähtee. Mun bestis asuu kaukana, ja päätimme lähteä häntä tapaamaan ja keksittiin sit tää kylpylä. Nyt voi yhdistää monta hyvää juttua. Ystävän, perheen ja reissun. 

Keskimmäisen jätän kotiin koiravahdiksi, mutta hän ei pahastunur. Jätän rahaa, että voi käydä ulkona syömässä ja poikahan nauttii kun saa talon itselleen. Että win-win. 

En osaa sanoa miksi olen niin euforisen onnellinen nyt. En millään muotoa kärsinyt entisessä elämässäni ja todellakaan mies ei tehnyt mitään sellaista, että mun kuuluis nyt olla onnessani yksin. Ehkä me tehtiin eroa niin kauan, että mä käsittelin sen jo, ja nyt vaan tykkään olla yksin. Ei tartte ketään huomioida!!! Olen paljon jutellut ystävien kanssa ja tajunnut, että mä huomioin ja palvelen ja äiteilen liikaan ja tapan oman fiilikseni sillä.

Nytkin kun jutellaan miehen kanssa puhelimessa niin kyselen onko se syönyt tarpeeksi ja hössön hössön. Idiootti minä. 

Tällä viikolla olen pojaton ja työlapsikin suuren aikaa poissa. Aion viettää kaurapuuroviikon, koska nää mun voimaantumisostokset tyhjäs tilin. (No aion syödä kyllä kanasalaattia Atrian vuolukanasta ja tietysti munakkaita. Ostin myös vitosella omppu/appelsiiniämpärin, että syödään sitten vitskuja)

Huomisiltana kun olen täällä ihan ypönä, niin nähdään jatkuuko euforia. (jatkuu)

Erokirjahylly

 Jotain surullista on kirjahyllyssä, josta toinen on vienyt juttunsa pois ja sit se toinen on hätäisesti laittanut tilalle jotain.

Mut sit se jäljellejäänyt toinen on kuitenkin iloinen, että kohta se saa täyttää tyhjät hyllyt omilla rakkailla kirjoillaan.

Ku tää toinen, tää jäljellejäänyt, on tajunnut rakastavansa enemmän kirjoja ja omaa tilaa  kuin mitään muuta. 

(No joo, jäljellejäänyt rakastaa kyllä poikiaan eniten maailmassa, mutta tajusitte ehkä  pointin.)

Huhhuh

 Mulla piti olla tänään kauan kaivattu vapaapäivä. No ei sit ollutkaan. Hain itselleni uuden hoitolapsen. Nyt mulla on talossa 2 ja 3-vuotiaat muksut. (No so far so good, hyvin sujuu)

Mun oli tarkoitus käydä teinien kanssa kaupassa viikonloppulimu yms ostoksilla, mutta se muuttuikin muotoon "nyt on ostettava viikon safkat, kun on apukäsiä, koska yksin en voi näiden kanssa käydä kaupassa ehkä ikinä."

Ja kyllä mä ostinkin. Kolme pakettia jauhelihaa (liioittelua), kaksi nakkipakettia, lasagneaineita, kasviksia, hedelmiä, jugurtteja, maitoa litroittain, nugetteja, pakastekasviksia, pastoja, herkkuja ja limua. Meni 120 euroa. Mutta satavarmasti ei tartte ens viikolla mennä hakeen mitään. 

JA niin, ei todellakaan mene rahaakaan, koska en mee kirppareille tai minnekään näiden pikkusten kaa. 

(Miten mä ennen kävin missään, silloin kun omat oli pieniä?)

Mutta tiedänpä taas mitä tulevat päivät teen :D

Ruokabudjeteista

 Ystäväni kyseli eilen edullisia ruokavinkkejä Facessa. Sai paljon vastauksia ja kaikki sai ajattelemisen aihetta.

Mulla on poikaviikko ja tapani mukaan teen poikien suosikkiruokia. Nolottaa taas luetellakin. Makrulaatikkoa, jauhelihakastike, butter chicken ja kanawokki nuudeleilla. Nämä riittää viideksi päiväksi. Hinnaksi laskin 28e. Mutta mutta, siihen kun lisää leivät, juustot, kinkut ja kalkkunat ja mahdolliset rahkat, niin summahan nousee.

Maanantaina ostin nämä kaikki, meni 69 euroa. Eli ruokaruoka halpaa, muu sälä nostaa hinnan. Mutta joo, ei ole summa vielä paha. Pakkasessa on kilo kebabbia, joista tänään teen pitaleipiä. Ranuja lisäkkeenä. Herkkutorstai.

Pakkasessa on wingsejä iso kasa, ranuja lisää kaupasta, niin pojille viikonlopun herkkuruoka.

Eli ohh ja wau, viikon kauppalasku on aika hillitty. 

Harmi, että muut ostot ollu villejä. Ostin lauantaina uuden telkkarin. Ihan Because I can hengessä. Asian vaikuttavuutta lisää se, että ostin sen ilman luottokorttia.

Samaisena päivänä ystävä oli menossa Ikeaan. Selasin minuutin mattoja netissä ja pyysin ystävää tuomaan mulle tummanvihreän maton olkkariin. 

Olen siis pistänyt rahaa menemään, mutta hei, en mä joka viikko osta telkkaria tai mattoakaan.

Koska Me naisten Viikko kukkarossa juttu on yks mun suosikkeja niin laskenpa tässä paljon mulla on mennyt kauppaan viikossa. Tänään nimittäin on mun laskentaviikon vika päivä ja USKOMATONTA kyllä, tänään en ole käynyt kaupassa. Enkä käy. 

Tsiisus, oliko pakko laskea? Kokonaissumma oli 832 euroa. Poikkeusostoksia telkkari ja vaatteita pojille kahdellasadalla. Mutta huikeaaaaaaa. Ruokaan mennyt vain 118 e. 

Tosta ei voi kyllä pistää paljoa paremmaksi. Tai joku voi, mutten ehkä minä.

(Verrokkina. Viikko 1, ruokaan 164 e, viikko 2, ruokaan 194e)

Budjeteista vielä sen verran, että olin optimistisena laskenut että mulla sais mennä viikossa n 200 e ruokaan ja bensaan. Voin sanoa, että juuei, en ole onnistunut. Olis vaan alettava onnistua, koska oikeasti meille tulee kattoremppa ja mun pitäis ottaa lainaa sitä varten n. 12000e. Ja se kuuluis sit maksaa poiskin. 

Sovitaanko etten nyt ostele mitään isoja juttuja huvin vuoksi?