lauantai 7. toukokuuta 2022

Lets karsitaan taas

 Olen vaihteeksi taas inspiroitunut karsimisesta. Kun neiti Sutkautus karsii, Arkitaivas karsii, kaikki tyylikkäät ja fiksut ihmiset karsii, niin sitten minäkin. 

Erityisen innostuksen sain Anna Perhon hyvin vanhasta kirjasta, jossa myöskin puhuttiin vaatteiden karsimisesta. Palaan siis vanhaan lempiaiheeseeni Olisipa kaapissa vain sellaista vaatteita, joita tekee mieli käyttää ja joihin mahtuu. Kun sekin on tyylivinkki, että pitää käyttää sopivia vaatteita. Harmi vaan ettei vieläkään tehdä mulle sopivia. Sama vanha laulu. 

Mä haluaisin olla nainen, jolla on sopivia farkkuja, ihania valkoisia t-paitoja ja huiveja eri väreissä. Nyt olen nainen jolla on ahtaat Mollyt, paljon huiveja ja se siitä. 

Mun salainen haave vaatteisiin liittyen on se, että jaksaisin alkaa silittää paitoja sinne kaappiin. Mielellään esimerkiksi niin, että ensin polkisin kuntopyörää* tunnin ja sitten silittäisin muutaman paidan, menisin suihkuun ja vasta sitten katsoisin telkkaria. Aamulla olisin sitten ah niin sileissä paidoissa ja kivoissa sopivissa farkuissa huini kaulassa valmiina seikkailuhin. Mun tapauksesssa hiekkalaatikolle tai Prismaan. 

(Tällä viikolla olen käynyt Lidlissä, Prismassa, äidillä ja Motonetissä ja Fidalle vein laatikollisen kamaa, koska olin jo hieman ehtinyt karsia.)

*Mulla ei ole kuntopyörää, mulla ei ole Maarit Hurmerinnan sisua polkea tuntia joka päivä. Mun hoitolapset menee nukkumaan n 19.30, jonka jälkeen istun katsomaan telkkaria. Sitäkin jaksan ehkä kaksi tuntia ja menen nukkumaan. 

Karsimista mietin eniten siitä näkökulmasta, että olisi kiva kun kotona olisi vain säilytettävää tavaraa. Että jos tulisi vaikka muutto, niin sen kun vain pakkais kaikki tavarat hupis vaan, kun kaikki olisi omilla paikoillaan ja ihan jokainen olisi tarpeellinen. Tässä kohtaa tilanne on aika kaukainen. Vaikka voisi toki pahempikin olla. 

Vieläkään en ole muuttamassa, mutta jos muuttaisin, niin se tapahtuisi reilun vuoden kuluttua aikaisintaan. Toivon että universumi osoittaisi minulle sopivan kokoisen kodin säälliseen hintaan ja sitten se sama universumi heittäis eteen jonkun joka haluaisi mun kodin. 

 Onneksi ensi viikolla on somenaisten kokoontuminen ja askartelemme aarrekartat, johon tämänkin haaveen voin upottaa. 


Huomenna on Äitienpäivä, joka omalla kohdalla hieman lässähti. Kuopus on pelireissulla, miniä on koronassa, joten esikoista en päästä meille. Juhlahumun järjestäminen jää keskimmäisen harteille eli not gonna happen. Sain siltä punaviinipullon jo ennakkoon :D

Onnellinen äiti olen silti. Super onnekas. 



6 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Mua itseasiassa ärsyttää se, että pitää olla koko ajan sortteeraamassa kamaa pois. Vietän edelleen elämää, jossa yritän ostaa mahdollisimman vähän. Silti pitää olla joko ajan sortteeramassa. Huoh!

P kirjoitti...

Mä olen kokenut tämän saman valaistumisen kuin sinä eli en enää ostele oikeastaan mitään. Nyt pitää vaan "muuttosiivota" ja sit on vapaa sortteeraamisesta. Ehkä 😀

Leonida kirjoitti...

Hih, kylläpä meillä menee ajatukset yksiin "Olisipa kaapissa vain sellaista vaatteita, joita tekee mieli käyttää ja joihin mahtuu" ja "mun salainen haave vaatteisiin liittyen on se, että jaksaisin alkaa silittää paitoja sinne kaappiin". Juuri näin!

Olen huomannut, että silloin, kun töihin pitää lähteä (siis pois etätoimistoltani), valikoituu päälle paitoja, joita ei tarvitse silittää! Eli iso kasa käyttökelpoisia vaatteita jää käyttämättä, koska en tosiaankaan aamulla ala mitään silitellä. Eikä illalla _tietenkään_ voi etukäteen katsoa, mitä seuraavana päivänä päälleen laittaa. Kun katsoo sitä telkkaa, eikä muuta jaksa.

Olen paljon miettinyt kapselivaatekaappeja. Sellaisen avullahan kaapissa olisi aina vain vaatteita, jotka sopivat keskenään ja sopivat päälle. Ja todennäköisesti olisivat myös mieleisiä.

Siihen on kyllä tosi pitkä matka vielä. Karsittavaa on niin paljon ja vasta, kun on kokeillut jokaista vaatekappaletta, tietää, mahtuuko se, ja sitten vasta voi miettiä, että tykkääkö siitä.

Mutta onpas ihanaa, kun on muitakin, joilla samoja pulmia... <3

Ja huomaan, ettei itsekään tee mieli ostella enää kauheasti, mutta toisaalta joutuu ostamaan, koska mahtuminen.

marikan polut kirjoitti...

no voihan karsina!

Mun pitäisi yleisesti ottaen jaksaa siistiä vaatekaappi, eikä vain rytätä kaikkea sinne sisään epämääräisesti.
Ja käydä ostamassa kunnon vaatteita. Olen ihan rötvähtänyt. Meillä töissä on pukukoodina lähinnä firman vermeet (saa olla kait omissakin, mutta kaikki on firman), eli omistan lähinnä kulahtaneita pitkähihaisia teepaitoja. Jos pitää lähteä jonnekin sivistyksen pariin, olen aivan vaatteeton. Eli mun pitäisi ryhdistäytyä ja suorittaa joku karsinnan vastakohta.

P kirjoitti...

Leonida, mä olen myös miettinyt tuota kapselijuttua ja inspiroidun instan kapselijutuista. Mutta mullehan se tietty kaatuu siihe, kun olen tällainen pönäkkä ihminen, jolle ei mikään mahdu, niin ei voi kapseloida mitään. (Selitys se on tuokin)
VAkava ongelma myös toi silittämätömyys. Sitähän näyttäis niin siistiltä, jos silittöis aina perus teepaidatkin. Voin sanoa etten ole vielä silittänyt mitään :D Miksi? Mulla kuitenkin olisi jopa aikaa.
Mun ystävä silittää kaiken ja tekee sen jopa viideltä aamulla ennen kuin lähtee töihin.

Marika, toi on vähän hyvä ja vähän paha että on "työvaate". Sitä helposti vaan sitten tosiaan rötväilee jossain vain vaatteissa loputtomiin. Sama mulla, joka on kotona töissä. Kunha jotain vetää niskaansa. Se harmittaa, koska mieliala kohenee kivoissa vaatteissa. Tai olisi ylipäätään säpäkämpi olo.

Leonida kirjoitti...

Heh, Marika, aika ihana ongelma: pitää hankkia jotain ihania vaatteita. :D

Eikö vain olekin jotenkin koukuttavia muiden kapselit, P?!? Mutta eihän kapseli kaadu mihinkään vartalonmuotoon, koska ensisijaisestihan pitää ostaa vaatteita, jotka mahtuvat päälle, eikö? Ja sitten ne, jotka ostaa, voisi ostaa toisiinsa sopiviksi tms.

Kapseleissa, joita olen katsellut, on usein sellaista työvaatetyyppiä, joka on kyllä klassista ja tykkään, muttei ole aina niin käytännöllistä tai tarpeellista itsellen. Kapselit pitääkin koostaa oman elämän mukaan.

Mutta kyllä, helpommin sanottu kuin tehty, että ottaa vain osviittaa vaateLAJEISTA, joita kapselissa on, ja koittaa löytää itseltään vastaavat.