maanantai 1. huhtikuuta 2019

Kotitöiden opettamisesta ja muita ajatuksia

Menen suoraan asiaan. Tässä yhtenä päivänä ystäväni poti angstia siitä, kun hänen lapsensa (13 ja 17) ei osaa tehdä kotitöitä. Oli sanonut vanhemmalle pojalleen, että ennen kuin hän muuttaa kotoa on opeteltava mm pesukoneen käyttö. Poika oli et EI vielä, asun ainakin kaksi vuotta vielä kotona.
Mutta niin, ystävällä oli huono omatunto, ettei lapsensa tee kotona mitään, toisin kun mun pojat. Esikoisenhan vois lykätä maailmalle, koska osaa siivota, pestä pyykkiä ja tehdä ruokaa. Keskimmäisen kanssa on vielä opeteltavaa ja junnu seuraa siinä perässä sitten. Mutta kaikki sentään osaa imuroida ja pestä vessat. Vähintään. Niin ja saunan pesu sujuu malliikkaasti myös.
 Muistan joku aika sitten lukeneeni sijaiskodissa asuneessa tytöstä, joka opetteli kotitöitä viimeiset kaksi lastenkotivuotta. Viikkohommiin kuului ruoan laittoa, omat pyykit piti pestä ja sitten ne yleiset kotityöt.
Aloin itsekin miettimään, että pitäisikö ihan ydinperhelasten saada samat opit ennen maailmalle lähtöä.
Eniten kyllä mietin, että miten noille lapsille opettaisi rahan käyttöä ja osaisi opettaa sen, mihin kaikeen sen kuuluisi riittää.
Sain hepulit viikonloppuna, kun junnu lampsi varmaan kolme kertaa päivässä kauppaan ostamaan erikoislimuja ja kaiken kukkuraksi eilen tilasi itselleen pitsan sillä aikaa kun kissa, eli minä, oli poissa. Hitto mua ärsytti.

Noita rahajuttuja puitiin viikonloppuna muutenkin. Miehen tyttäret oli iltaa istumassa meillä lauantaina. Oli ihan luksusta, kun kaikki muksut oli paikalla. Syötiin tortilloja ja juotiin skumppaa. Välillä kävin terassilla supisemassa salaisuuksia vanhemman tyttären kanssa. Poikajuttuja jne.
 Niin ne rahajutut.. Mehän mennään tyttöjen kanssa sinne Kreikkaan viikoksi. Mies maksoi matkan, mutta käyttörahat saavat hoitaa itse. Vanhempi vähän valitteli huonoa rahatilannettaan ja mies napautti, että jospa olisit kuukauden poissa baareista, niin olis käyttörahat siinä. :D
 Koomista oli sitten se, et tytöt lähti taksilla stadiin täältä "maalta". Nuorin maksoi! Oli tyttöjen eka oikea baari-ilta sen jälkeen, kun nuorin täyttänyt 18 vuotta. Söpöö oli se, että olisivat ottaneet mun esikoisen mukaan, mutta vielä 8 kk siihen täysi-ikäisyyteen.

Hieno loppuhuipennus oli vanhemman tyttären toive, et lähden hänen kanssa stadiin Anssi Kelan keikalle parin viikon kuluttua. "Meille tulee niin hauskaa. Käydään syömässä ja juomassa pohjia ja mä meikkaan sut."
Meille tulee hauskaa!

jk. Me naisten seuraavassa numerossa Kalastajan vaimo uuden miehensä kanssa puhuu aikuisena rakastumisesta. Musta se vaimo vois puhua bloginsa nimestä. Eikö haittaa olla kalastajan vaimo edelleen? Voisko olla kalastajasta eronnut vaimo? Jonkun random tyypin vaimo?

5 kommenttia:

Taru kirjoitti...

Ihanaa toi tyttö ja sä bondaus.

just puhuttiin siskon kanssa tuosta kalastajan vaimon ensi viikon artikkelista. MIELENKIINTOISTA. Stay tuned.

P kirjoitti...

Olis jo torstai. Mä haluan ärsyyntyä. Hehhh.
Joo mäkin oon iloinen kun meillä synkkaa. Hihhei.

Tuula kirjoitti...

Ihanaa, että teillä on niin läheiset ja hyvät välit lasten ja miehen lasten kanssa :)

Ja hah, totta! Miksi oi miksi sen alun perin piti olla jonkun vaimo??

marikan polut kirjoitti...

ihanat tytöt!

pitääkin ottaa nuoriso tehotreeniin kotihommeleissa...olen luvattoman lepsu vaatimaan. Kyllä ne osaavat. Tai jokaisella on oma osaamisalueensa, ne joutuvat muuttamaan pois kotoa yhtenä nippuna :)

jään odottamaan viiltävää analyysiä omituisnimisen blogin asioista :)
Pitäisiköhän brändätä itsensä uusiksi, olisiko Lehtorin vaimolla kysyntää?
("wilma tökkii taas, rakkaani kiristelee hampaitaan. Korjaan wilman tyhjentämällä välimuistin." /"Abitti tökkii taas, rakkaani kiristelee hampaitaan. Korjaan abitin buuttaamalla koneen ja keksin parit koekysymykset samaan syssyyn. Rakkaani sanoo halipus")

Rva Kepponen kirjoitti...

Minusta se on ihan mahtavaa, että sulla on niin hyvät välit miehen lapsiin!

Lapsille pitäisi nykypäivänä opettaa niin paljon kaikkea: kotityöt, terveelliset elämäntavat, stressinhallintaa, taloudenhallintaa, nettietikettiä, omasta turvallisuudesta huolehtimista että en tiedä, että miten sen kaiken opettaisi. Sitten kun ymmärrystä olisi niin paljon, että lapsi alkaisi hahmottamaan laajempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia, niin sitten onkin murrosikä eikä äidin opetuksen kiinnosta lainkaan.