Parhaiten osasin tämän luonnostani reilu kaksikymppisenä. Silloin aina ystävän kanssa naurettiin, miten helppoa elämä oli. Kun halusin kodin, sai kodin. Kun halusin työn, sai työn. Kun halusi, että on hauskaa, oli hauskaa.
Toki mä osasin nuorenakin olla epätoivoisen dramaattinen ja vaipua murheen alhoon ja olla varma, että koskaan ei ikinä mitään. Ei mitään, eikä ainakaan mitään hyvää.
Mutta pos. voitti ja hyvää saanut.
Viime aikoina olen harrastanut rypemistä liikaa. Tuntunut, ettei kaikki ole niin kuin kuuluisi olla. Ansaitsen parempaa.
Eilen nukkumaan mennessä luin äidin roskalavalöytöä. "Toteuta sydämesi toiveet". Palasin ruotuun. Hyviä asioita tapahtuu ja ne ei elämästä lopu.
Kirjan opetus:
1.sääntö
Lähde matkaan vailla huolia. Kaikki tapahtuu oikein ajoitettuna ja lempeästi.
2.sääntö
Ota vastuu unelmastasi. Elämäntilanteesta riippumattta voit aina muuttaa kaiken paremmaksi ellet ole juuttunut siihen, kuinka pahalta tänään näyttää.
3. sääntö
Älä intoudu hallitsemaan
Pettymyksen välttäminen tarkoittaa viime kädessä elämän itsensä välttämistä, koska pettymys on opettaja, joka kertoo milloin olemme poikenneet tieltämme ja milloin pitää ottaa uusi suunta.
Sitten se ohje, mihin nukahdin on tämä:
Puhdista pöydät. Tee lahjoituksia. Kierrätä. Tee tilaa niin, että uusi energia ja elämänvoima voivat virrata elämääsi.
Mä olen varma, et jos raivaisin kaiken turhan kaapeista ja kaikkialta, niin olisin levollisempi ja mun elämään tosiaan mahtuisi jotain uutta.
Mä vaan pelkään kaappien raivausta. Mietin mihin turhat kamat. Jaksanko mennä kirpparille? En jaksa. ELI jospa vaan annan kamat pois ja saan tilaa hengittää. Ja kun antaa, niin saa...
Paras ohje oli tämä:
Ole avoin niin, että maailmankaikkeus voi hämmästyttää sinua vielä paremmilla tuloksilla kuin mitä olet pyytänyt. Pyydä aina "tätä tai vielä parempaa"
Noniin, virallisesti olen siis hihhuli juuri nyt.
Tänään oli tarkoitus aloittaa se kaappien raivaus, mutta toki hauskanpito voitti. Käytiin ystävän kanssa pitkällä kävelyllä auringonpaisteessa, juotiin kahvia, käytiin kirpputorilla. Hämmästyttävät neljä tuntia meni tässä touhussa.
Mutta onhan tässä näitä päiviä jäljellä. Ja toki tätäkin päivää vaikka kuinka paljon.
3 kommenttia:
Toi oli paras: Hyviä asioita tapahtuu ja ne ei elämästä lopu.
mun suosikkini on "älä intoudu hallitsemaan"
On tosi vaikeata olla hallitsematta.
Mutta tosi paljon helpompaa elää.
Loistokirjan äitisi löysi; viisauksia täynnä. Saitko siivottua kaapit lopulta? Ihan oikein oli pitää ensin hauskaa, sitten voi tehdä tylsempiä hommia ja lopuksi pitää hauskaa myös. :D
Suosittelisin laittamaan ylimääräiset kamppeet itsepalvelukirppikselle, josta voi ostaa koko palvelun (voittoa ei kertyne paljoakaan, mutta joku muu tekee hinnoittelun, esillepanon ym.). Tähän aion itse päätyä oman projektini jälkeen Mankkaan Akselissa.
Minulla on siis sama projekti ja uskon vahvasti, että kun hankkiutuu eroon jostain vanhasta, tulee tilaa uudelle. Tällä hetkellä kaipaan tilaa uusille ajatuksille oman fyysisen kunnon kohottamisesta. Sille ei tunnu olevan koskaan tarpeeksi kaistanleveyttä, että saisi aikaiseksi. :)
Lähetä kommentti