Se on kyllä outoa jos ei avioero paukahda tällä elämäntavalla. Kaikilla on kiire (mies) ja äkäinen väsy (mulla) ja olis jo loma-tuska (keskimmäinen), mikä teidän lasta vaivaa (keskimmäisen ope)
No, aikani äkäiltyäni ja harrastettuani äänettömyyttä, sain sanottua mieltä painavat asiat ihan järkevästi ja nyt tuntuukin, et ei meillä erota, vaikka kuinka on kaoottinen elämä.
Sillai kiva fiilis näin joulun lähestyessä.
Pari ystävääni ovat paljon meuhkanneet mykistä miehistä. "Kuinka voi tietäää jonkun olevan vialla jos ei en sitä kerro". Olen myötäillyt ja meuhkannut mukana, kunnes jouduin taas menemään itseeni ja myöntämään olevani juuri sellainen itsekin. Mä keksin ongelmia ja etenkin keksin ongelmia joita ihan varmasti toinen miettii ja keksin valmiit repliikitkin sille toiselle ja sitten tietysti pahoitan mieleni toisen sanoista ja ajatuksista, jotka olen siis itse sen toisen ajatuksiksi keksinyt. Vielä en ole sentään kamoja pakannut ja lähtenyt "kun kerran tollalailla mulle puhut" ja sitten se toinen jäis kysymysmerkkinä seisomaan ja ihmettelemään "mä vaan kysyin mitä syödään".
Muistutukseksi itselle: Puhu, kysy. älä luule
Voisinko nyt sen tässä 44-vuoden iässä vihdoin oppia?
Luin eilen nahkakantista muuistikirjaani, jonne kirjaan kiinnostavia asoita, joita lukenut.
Viimeisin merkintä: En voisi elää ilman luomulaatuista kasvovettä.
Niin se vaan on, ihmisillä on kiinnostavia ajatuksia siitä, mitä ilman ei voi elää.
2 kommenttia:
Sulla on AINA kiinnostavia ajatuksia ja sit sulla on pari ihanaa ystävääkin ....;)
Luomukasvovesi? Pitäisi hankkia jos mulla ei sellaista ole? (MIKSI?)
Hitsi, kun sä olet ihana. Ja ihanan hauska. Ja ajatukset kiinnostavia. Nih!
Lähetä kommentti