Pikkuasioista

Voi antakaa mun kaikki taas kestää. Keskimmäinen harmittelee, kun hänen bestiksensä ei voi olla hänen kanssaan nyt päivällä. Kymmenenvuotiaan pojan pitää olla kotona vahtimassa koiranpentua ja yläasteelle menevää isoveljeä. Et veli muistaa piikittää insuliinit sun muuta. Ja tämä perhe on sellainen, et heille ei saa tulla ketään kavereita jos vanhemmat on poissa. Hauskaa kesää ja elämää heille vaan.
Olen niin niin niin kiitollinen, et mun pojat on niin täyspäisiä, että meille saa tulla porukkaa vaikken olisi kotona. Itseasiassa eilen meille tuli junnun viisi kaveria (viidennen kohdalla junnun jo kysyi pitääkö kaikkien olla meillä) ja mä lähdin kotoa karkuun. En siis jäänyt vahtimaan. (Esikoinen osaa vahtia, jos tarvetta tulee, mutta kuten sanottua, mun lapset on täyspäisiä)

Toi perhe on kyllä niin outo. Jotkut varmaan muistaakin mun kirjoittaneen rouva H:sta ja hänen kolmesta pojastaan. (Rouva H:n statukset: Suukoteltu lapset uneen ja nyt kullan kainaloon sohvalle. OKSENNUS)

Puuh, en anna itseni ärtyä tällaisista pikkujutuista. Ei kuulu mulle. (Kohta mun käsketään pysyä poissa naamakirjasta)

Miehellä piti olla tämä viikko lomaa. Äsken lähti töihin. "En ole sanonut että koko viikon pystyn lomaileen".
Mun ei pitäisi välittää tästäkään. Ei meillä suunnitelmia ollut. Silti joskus harmittaa se, ettei elämää pysty suunnittelemaan. Eilen kävi selväksi sekin, että vaikka miehen ulkomaankomennus päättyi, niin ei se elämä taida ennustettavaksi vieläkään muuttua. Mies on kotona kun on, ehkä :D
 Onneksi olen itsenäinen, onneksi olen itsenäinen... (Tää on varmaan se syy niin sydän sydän statuksiin, ihmiset hokee itselleen mantraa et uskois itsekin elämänsä täydellisyyteen.)

Monikin kaveri eilen puhui tästä jutusta. Oletettavaa on, että ihmiset rakastaa miestään ja lapsiaan, mutta MIKÄ saa ihmisen kertomaan siitä statuksissaan vähän väliä?
En missään tapauksessa välitä siitä, että sellaista sanoo joskus, mutta että viikottain???

Mulla on maailman kivoin viikonloppu takana, näettekö et nyt kehitän jotain kummaa ärsyyntymistä pikkuasioihin.
Aamulla pesin saunan. Oisko tää vaikka pms?

Sekin ottaa rankasti päähän, että mun paino kohoaa 1,5 kilon päivävauhtia.. Wtf? Todellakin pidän tänään päivän, jossa en syö edes puolikasta karkkia tai edes suolanmurua. En tajua mikä nyt painoa nostaa.
Mun ateriat on aina oikeaoppisia, mutta iltaisin saattaa mennä herkkua, MUTTA ei mun paino ole kuukausiin tällaista tehnyt. Helle?

Kai se on alettava ihan neuroottiseksi, uuh. (Ei, en voi relata.)