torstai 26. joulukuuta 2013

Kukas nyt suklaata söisi

Puhutaanko ruoasta joulun päättymisen kunniaksi? Olenko maininnut, etten syö jouluruokia? No en syö. Tänäkin vuonna tein joulupöytään itselleni oman ruoan. Tänä vuonna se oli vuohenjuusto-kasvispaistos. (Bataattia, kesäkurpitsaa, punasipulia, pinjansiemeniä, sugar snapseja viipaloituina vuokaan, oliiviöljyssä pyörittelyä ja uuniin. Kun pehmenneet, laita päälle vuohenjuustoviipaleita. Syö)

Suklaata on ollut yllinkyllin tarjolla, mutta kukas sitä nyt luvan kanssa söisi? Suklaatahan kuuluu syödä salaa ja huonoa omatuntoa tuntien. Lopputulos on miinus 700 grammaa kahdessa päivässä.
 Suklaata olisi kaapissa vielä kahdeksan rasiaa. Mieheltä karkas mopo kaupassa käsistä siis. Riittänee toviksi.

Huomenna palaan normiruokavalioon. Kanaa ja papuja. Siis oikeasti, mä olen syönyt sitä lajia kohta kaksi kuukautta n. joka päivä. Valehtelematta. Se on mun pikkuhiljaisen laihtumisen aiheuttanut. Kanaa, papuja ja suklaata. Hirmuisen monipuolista, lähes terveellistä. Huomion arvoista on se, että mun suklaamäärät saattaa olla viisi.9 konvehtia illassa. Mitä iloja mulle jää, jos tää tällaisena jatkuu.

Joulu!  Siitä tuli kiva sittenkin. Mä lopetin karjumisen ja aloitin joulurauhan. On ihan käsittämätöntä, kuinka äkäinen osasin olla ennen joulua. Kaikki oli ihan ok, mutta en vaan jaksanut ketään.
Mutta tuuli siis kääntynyt. Hieman meinas käämi palaa keskimmäiseen kyllä. Siis siihen lasi on puolityhjä-lapseen.
Esimerkkejä: "Tiettekste mikä jouluaatossa on tyhmää? Se kun sitten kun se on ohi, niin menee vuosi taas seuraavaan jouluaattoon".
Poika sai tietsikan lahjaksi. Hetken tuuletuksen jälkeen: "Tiettekste mikä on tyhmää? Mulla ei ole tähän hiirtä eikä hiirimattoa."

(Mä osaan kyllä olla samanlainen)

Nyt alan suunnittelemaan ensi vuotta. Kuka ja mikä mä ensi vuonna aion olla?

2 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Meillä on samanlainen syntymänegatiivinen kotona. Minulle on erityisen vaikeaa välillä osata asennoitua lapsen puheisiin oikein. Se tyhjästä narina vaan nostaa verenpainettani.

Teimme oikein testin vanhalla kunnon puoliksi täytetyllä lasilla. Syntymänegatiivinen sanoi, että lasi on puoliksi tyhjä. Toiminnallinen ja positiivisempi lapsi sanoi, että puoliksi täynnä. Vitsailijaa ei saatu vastaamaan kysymykseen, koska hänellä oli juurikin tuollaisen mehumäärän mentävä kolo vatsassa. Saimme vain vastaukseksi, että mehu oli hyvää :)

P kirjoitti...

Rakas kepponen! Kiitos kun paljastit samanlaisen fiiliksentappajan asuvan teillä :) Se on tuskaisen rankkaa välillä. Pojan vakkarirepliikki on "mua masennuttaa" Ja sit mä jo pimahdan. Mies aina käskee olla kuuntelematta tai kommentoimatta, koska siitä se vaan innostuu, mutta mun on vaikea sulkea korvia. Otan liian tosissani. HUOH!!!!!!!!!!!!

nauratti toi et olette tehneet testin tolla lasilla. Kun mietin lasiin kaadettavan kokiksen määrällä, veikkaan et poika vastais lasin olevan tyhjä jos puolillaan :) Pakko testaa!