tiistai 4. toukokuuta 2021

Silkkaa tylsyyttä

 Vitsailin tänään kaverille koronarokotuksen jälkeen, että ansaitsisin jonkun terveyspatsaan torille, koska en ole koronavuotena sairastanut ollenkaan. (okei, elokuussa pari päivää nuhaa, mutta en päässyt edes testiin)

Mutta hei, tämä on tuuripeliä selvästikin. Tunnen ihmisiä, jotka elää todella terveellisesti, mutta sairastelevat. Mä en elä todellakaan kunnon elämää, mutta olen pääosin terve. Eli seuraavan kerran kun somessa joku paasaa sitä, ettei ikinä sairasta, koska liikkuu säännöllisesti, syö terveellisesti ja lappaa kaiken maailman vitamiineja ja gojimarjoja napaansa, niin muistakaa mut. Mut, joka ei tee mitään noista :D

Täällä on elämä kovin tapahtumatonta. Vappuna esikoinen tyttiksineen oli täällä yötä ja siinä se mun seuraelämä sitten olikin. Parin kuukauden euforian jälkeen tipahdin tällaiseen "mulle ei tapahdu mitään ja mulla on tylsää ja kuolen yksin"-fiilikseen. Kaikki on ihan hyvin, mutta mulla on tylsää. Kaikki kirjatkin on tylsiä. Vappuna jopa siivosin ja kaivoin pöytäliinaan esiin ja silitin sen. Koska tylsää. 

Eilen mun työlapset lähti pois ja mulla on "vapaata". Kuuluis nauttia varmaankin. Mutta kun on tylsää. Suurin tekijä mun mielialalle on mun kovin oikkuileva jalka. Kun jalkaa särkee ja on vaikea liikkua, tulee vanha ja raihnainen olo. Mä olen tän jalan kanssa odotellut pääsyä reumapolille, mutta just sain hylkykirjeen. Mikä tarkoittaa, että pitää yrittää saada aika terkkarille, mutta se on niin samperin vaikeaa, etten jaksa yrittää. Tarvitsisin assistentin. 

4 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Se on isolta osalta geeneistä kiinni, että millaisen vastustuskyvyn saa. Elämme mieheni kanssa aika samalla lailla. Minä imuroin etenkin lapsilta kaikki pöpöt ja mies todella harvoin. Mun kolleega on ollut sellaisessa tutkimuksessa, jossa selvitettiin vastuskykyä. Tyypillä oli keskiarvo selvästi parempi, vaikka ei harrastanut liikuntaa, tupakoi ja oli ylipainoinen.

Taru kirjoitti...

Mä oon miettinyt, että vastutuskykyyn vaikuttaa usein myös henkinen puoli. Itse ainakin stressaantuneena (tai surullisena) saan flunssan.
Sä oot ehkä niin tasapinoinen ihminen, ettet saa flunssaa :D

Nauti vapaastasi <3!

marikan polut kirjoitti...

Komppaan Tarua ja Kepposkaa; jotkut imuroivat kaikki sairaudet, ja toiset stressaantuneina vielä herkemmin.
Meillä yhdellä nuorista tulee aina kouluvuoden alussa lorvitauti: ihan kuin koulun alkaminen ei sopisi sille ollenkaan. Kun koulua on käyty viikko-pari, iskee outo kevytkuume. Epäilen syyksi nimenomaan stressiä. Kiva ilmiö tälleen korona-aikaan, kun jatkuvasti siirrytään opetusmuodosta toiseen :)

Tarja K/Ruusu-unelmia ja villasukkia kirjoitti...

Minä peukutan "tylsälle elämälle". Silloin kaikki on yleensä perushyvin. Minulla ei ole ollut kulkutauteja, vaikka olen töissä koulussa ja luulisi pöpön jos toisen ottavan kopin minusta. Perussairauksia sitten muutoin kyllä löytyy. Geenit on tutkittu ja niissä on kaikki ok. Eli minulla on ollut vaan turkasen huonoa tuuria matkassa.