Muistan kun viime kesänä, viikko eropäätöksen jälkeen, ajoin autolla ja kuulin tän biisin ekaa kertaa. Otin sen saman tien voimalaulukseni.
Ellinooran Minä elän!
Ja minähän elän.
Olen kuunnellut myös Antti Tuiskun Yksinäistä ja mikä pahinta Sirun Kaksi naista laulua.
Jälkimmäisen biisin ensimmäinen lause "joskus katsekin on liikaa" vie minut hetkeen, jossa tosiaan katsekin oli liikaa ja kuinkas sitten kävikään.
Elämäni romanttisin ja katastrofaalisin "suhde" sai alkunsa.
Siihen vertaan kaikkea ja mikään ei tunnu miltään sen rinnalla. Huokaus.
Kuuletko äänet rumpujen
ne soittaa juuri sinulle
Tämä on päiväsi ei kenenkään muun
Mustavalkeasta joukosta poikkean
tuntemattomalle hymysi osoitat
se katsoo sua kuin mielenvikaista
Mut ei se haittaa mitään
koska et välitä enää
tuntematta tuomita saa
Koska kyyneleesi kuivaa
joku joka on päättänyt tehdä niin
palalta sun uskon ihmeisiin
Voit elää niin
Kuin viimeistä päivää täällä
kokeillaan kepillä jäätä
antaudu ehdoitta rakastaa silläkin uhalla
että turpaan saat
Vielä kuolinvuoteellas huutaa voit
Minä elän, Minä elän
Heität kadun miehelle lantin
Hän sua kiitokseksi tansiin
korvaasi kuiskaa
"muista lapsenmieli vaikka ruumis kuihtuis pois"
Mustavalkeasta joukosta poikkeaa
tuntemattomille hymynsä osoittaa
ne katsoo sitä kuin mielenvikaista
Mut ei se haittaa mitään
koska et välitä enää
tuntematta tuomita saa
Koska kyyneleesi kuivaa
joku joka on päättänyt tehdä niin
palalta sun uskon ihmeisiin
Voit elää niin
Kuin viimeistä päivää täällä
kokeillaan kepillä jäätä
Antaudu ehdoitta rakastaa silläkin uhalla
että turpaan saat
Vielä kuolinvuoteellas huutaa voit
Minä elän, minä elän
Älä pelkää ääneen sanoo
älä pelkää nälkää janoo
Tulevaisuuden lapsille kertoo voit
kuinka täällä jotain koit
tämän saa kiveen kirjoittaa
Minä elän, minä elän,
minä elän
Kuin viimeistä päivää täällä
kokeillaan kepillä jäätä
Antaudu ehdoitta rakastaa silläkin uhalla
että turpaan saat
Vielä kuolinvuoteellas huutaa voit
Minä elän, minä elän
Älä pelkää ääneen sanoo
älä pelkää nälkää janoo
Tulevaisuuden lapsille kertoo voit
kuinka täällä jotain koit
Tämän saa kiveen kirjoittaa
Minä elän, minä elän, minä elän, minä elän
4 kommenttia:
Ah tuo Minä elän on ihana! Yksinäinen on myös ihana, varsinkin Sannin versio! Tänne eheytymislomalle lentäessäni kuvittelin lentokoneen putoavan (joo, vähän lentopelkoa, köh) ja ajattelin että tajuaispa joku kirjoittaa mun hautakiveen "Kuoli yrittäessään elää". No, selvittiin kuitenkin :). Huomenna uusi koetus, eli jos niin käy että musta ei enää kuulu niin toivottavasti saan tuon tekstin hautakiveeni :)
Sinä tosiaan yrität elää.
Iso hatunnosto.
Oo ylpee itsestäs.
Me seuraan kuoleeko joku säpäkkä nuori ja tuun sitä lähiomaisille kertoon vikan toiveesi.
Sannin versio on hyvä mut en vieläkään osaa päättää kestänkö sen ääntä.
Sinä tosiaan yrität elää.
Iso hatunnosto.
Oo ylpee itsestäs.
Me seuraan kuoleeko joku säpäkkä nuori ja tuun sitä lähiomaisille kertoon vikan toiveesi.
Sannin versio on hyvä mut en vieläkään osaa päättää kestänkö sen ääntä.
Sorry Pinkki mut mustakin Sannin versio on IHANA. ;)
Lähetä kommentti