Elämä sanoiksi

Laittakaa sählykentälle nainen, joka ei ole sählyä koskaan pelannut. Sanokaa sille naiselle: "pakit puolustaa laitojen kautta, LAITOJEN kautta". Saatte hölmistyneen ilmeen ja kysymyksen. mitä, MITÄ, MITÄ????!!!!
 Se nainen suhtautuu peliin, kuin lapsi. Jee, sain pallon, nyt huitaisen sen jonnekin.

Mutta ensimmäiset säbätreenit on takana. Tosi kivaa. Tykkäsin tosiaan. Pakkina olen kelvollinen, kunhan tajuan mitä se laitojen kautta on, hyökkääjänä oloon ei kunto riitä.
Sika hauskaa! (21.10 oli ekan kerran fiilis, et tuleeko oksennus)
 Etukäteen stressasin treeniaikaa. 20.30-22.00. Et onpa myöhä ja vie pe illan. Illalla olin onnellinen että menee se ilta siihen. Nämä "vapaaillat" on musta aika raskaita. Ihanaa kun sais olla yhdessä rauhassa, mutta noi pojat kinaa tai ei anna mun olla satukirjamaisessa tyynessä mielentilassa ja rauhassa. Mielikuvat "perhe yhdessä pelaa afrikan tähteä" ei toteudu.

Eilen aamulla olin aika raato. Lähdin kuitenkin kaverin kanssa viiden kilometrin kävelylle. Lenkin päätteeksi olin oikeasti raato. Perheen kanssa lähdettiin Korkeasaareen iltapäivällä. Voitte uskoa, että siinä vaiheessa se kävely oli jo aika liikaa. Mutta onpas tullut liikuttua.
 Pilatesta dvd:n olen vetänyt läpi neljästi tällä viikolla. Olen ihailusta mykkä. (osaan myös ihailla itseäni siis)

Olen lukenut Merete Mazzarellan kirjan Elämä sanoiksi ja saanut oivalluksia. Oivalluksia, jotka olisi pitänyt kirjata ylös, koska ne katoavat nopeasti. Meretekin sanoo, että aina pitäisi olla kynä ja vihko ulottuvilla, että saa kaikki pienetkin ideat ylös. Vihkoa saa käyttää myös ostoslistana ja puhelinmuistiona, ettei liian tärkeänä vihkoa ja ajatuksiaan ala pitää.

Se mikä kolahti eniten oli tämä: Jonkun deittailuoppaan kirjoittaja (deittailusta voisin kirjoittaa, lähipiiri täynnä kiehtovia kokemuksia) John Peters on sanonut "Jos on pakko olla negatiivinen, on oltava sitä hauskasti".

Vakavimmankin asian voi ilmaista kepeään sävyyn, haudanvakavuudelle kyseenalaistaminen tekee vain hyvää.

Olen lukenut tällä viikolla myös Alice Munron kirjaa Hyvän naisen rakkaus. Poikkeuksellisesti olen lukenut siis Kirjallisuutta. En pelkkää hömppää.

Nyt lähden suosikkiohjelmani pariin, eli ajan lasten kanssa siskolle.