keskiviikko 10. elokuuta 2022

Pieni hyvä elämä

 Mun piti kirjoittaa kaikki viikon hyvät jutut. Ja kirjoitankin. 

Ostin maanantaina HYVÄN kuntopyörän. Se kertoo matkat ja sykkeen ja kulutuksen ja siihen saa kaikki ohjelmiakin. Tähän mennessä olen vain tasaisesti polkenut tasolla kaksi n vartin kerrallaan. Se on mun tavoite. Tehdä jotain edes hieman. Ja jos olen tyytyväinen varttiin, niin niitä ehkä kertyy enempi.

Olen käynyt paljon metsässä pikkuisen kanssa. Eilen myös naapurin pikkaisen ja äitinsä kanssa. Sekin on kiva, mulla on kiva uusi naapuri. Ehdittiin jo pitää grillibileet ja juoda liikaa. Minäkin oksensin ekaa kertaa vuosiin. Oksensin monesti :) Lasketaan sekin nyt kivaksi jutuksi. 

Sitten luen hyvää uutta kirjaa. Meredith, yksin. Kirjoittanut Claire Alexander. Kirja on oikein hyvä romaani. Saanut hyviä vinkkejä kirjan terapeutilta. Esim jos on alakuloinen olo, niin kannattaa venytellä ja tekohaukotella. Juju on se, että haukoitteleminen keskeyttää kaikki ajatukset ja tunteet ja maadoittaa nykyhetkeen. 

Toi vinkki on huikea. Olen testannut ja toimii toivotusti. 

Positiivisia juttuja on myös se, että vieläkin olen jatkanut pukeutumista. Mulla on kivat vaatteet päällä vaikka olisin vain himassa. Eilen illalla hiukan nauratti olla naapurin kanssa hiekkalaatikolla kivassa pitkässä hameessa, kun toinen oli kotiverkkareissa. Mutta ei, en aio vielä luopua kivasta uudesta tavasta.

Sitä raivoraivausta vai raivausrientoa olen jatkanut hiitaaasti. Jonkun tavaran välillä poimin kierrätyskassiin. Enhän mä nyt voi sekä raivata että lisätä liikuntaa yhtä aikaa :D

Ainiin, tämä todellakin on pos juttu. Olen ollut käymättä kaupassa ja tehnyt ruokaa kotoa löytyvistä jutuista. Ihminen (minä) on ilmeisesti valtaosin sokea kaapin sisällölle ja siksi ravaa kaupassa. EIlen luulin ettei mulla ole mitään, mutta olikin aineet tonnikalasalaattiin, jota kutsuin kaverinkin syömään. Sitten tein vielä tonnikalanuudelisalaattiakin, jota syön tänäänkin. Sit löysin halloumia ja muistin että pakkasessa on uunijuureksia. Taas päivän ruoka. Piiperö saa makaronilaatikkoa ja pinaattilettuja. Poika syö vielä alkuviikon chili con carnea. Pakkasessa on nugetteja ja pitsaa vielä olemassa. Maitoa täytyy hakea, mutta vois mennä kauppaan euro kädessä, etten ostaisi muuta. 

Kuten huomaatte, elämäni on aika pientä, mutta tällä mennään. 

jk. Innostuin seävästi noista omista kivoista saavutuksista ja meinasin unohtaa sen toisen jutun. Kinttupolku Marika mainitsi blogitekstissään odottavansa että kesä alkaisi. Mulla on vähän sama fiilis. Olen jotenkin unohtanut elää tänä kesänä. Kreikassa oli huippumahtavaa ja lomalla oli ihana tavata bestistä Kuopiossa. Mutta mitä muuta mä olen tehnyt? En mitään. Mä en ole edes nauttinut suomen kesän valoisista öistä. En ole istunut iltaisin ulkona vaan sisällä verhojen takana. Mun kesä ja kesäämättä. 

Mun täytyy suunnitella ensi kesä erilaiseksi. Ja kuten rakas ystävä tänään puhelimessa sanoi, täytyy taas hieman heittäytyä ja kokea ja elää.

3 kommenttia:

Helmi Nainen kirjoitti...

Oksentaminen monesti on ehdottomasti hyvä juttu. Tulee paha pois :D
Pukeutumiselle jee. Onhan se olo vaan ihan eri ja "ryhdikkäämpi" kun on päällä muuta kuin pieruverkkarit. (Siltikin kotona vaihdan ne heti päälle. Mut ehkä eri asia kun tekee hommia kotona ja on siellä "aina".)
Heittäytymisen voi aloittaa jo heti tänään, jollakin tapaa. Tulee nopeemmin ehkä se kesäfiilis?

Rva Kepponen kirjoitti...

Vielä ehtii nauttia kesästä, viikonlopuksikin on luvattu yli parinkympin lämpötiloja.

Mä olen joku salainen juhlijaluonne. Tuntuu kuin koko loma ja oikeastaan koko kesä juhannuksesta alkaen olisi ollut pelkkää juhlaa. Tosin mullehan riittää juhlaksi ruoka ja hyvä seura. Tai jos ei ole ruokaa, niin edes kahvit ja pullaa :)

Mä olen ihan yöpaita nainen. Tänään melkein ahdisti, kun piti pistää lyhyen yöpaidan alle rintsikat sekä legginsit, että kehtasi lähteä viemään nuorta hammaslääkäriin. Piti siis kehdata kävellä pihan läpi kadulle autolle :D

marikan polut kirjoitti...

Pukeutumiselle iso jee! mä tarttisin paljon kivoja vaatteita, on vaan tyhmiä. (pelkkiä huppareita ja vanuneita paitoja.)

Ja ton kesäelämättömyyden tunnistan täysin. Tässä kesässä on jotenkin olleet asetukset pielessä. Paitsi että on kyllä ollut ihan mukavaa. Mutta ei semmoista kesäelämistä.