torstai 29. maaliskuuta 2018

Järisyttävä huomio

Eilinen oli taas mainio päivä. Heräsin aamulla ärsyttävän aikaisin, söin ja lähdin kouluun hommiin. Kyllä, toinen päivä.
Mietin aamulla, että miksi mä tällä tavalla itseäni rasitan vapaehtoisesti. Siksi, kun se tavallaan virkisti jos myös väsytti.
Kävin lapsikatraan kanssa pääsiäiskirkossa. Vähän opiskeltiin ja siinä se sitten olikin.

Kotona päiväsaunoin tytön kanssa, koska teini oli juuri pessyt saunan ja itsekin saunonut sen kunniaksi.
Sitten kaaduinkin sohvalle pilkkimään ja torkkumaan viiteen asti. En meinannut toeta ollenkaan. Ihmettelin miten olinkin niin loppu. Vaiko vain siksi, että uusi työ aina väsyttää.
Ja sitten se iski!!!! Mä tajusin vieraantuneeni oikeasta elämästä ihan täysin. Olen kuin joku poliitikko, joka ei tajua paljonko maito maksaa.
Mä yhtäkkiä laskin kauan olen ollut kotona. MARRASKUUSTA 2001!!!! 2005/2006 olin  seitsemän kuukautta töissä, mutta muuten olen ollut nämä vuodet äitiyslomalla/hoitovapaalla ja sitten nämä 8,5 vuotta näissä nykyisissä hommissa.  Kesäkuussa tulee siis 16 vuotta kotielämää täyteen. Kuusitoista vuotta HUUDAN täällä.

Mä en tajua, miten tämä aika on mennyt näin vauhdilla.
EN tajua myöskään sitä, miten kaikki muut jaksaa aamulla nousta ja pukea ja tehdä töistä ja illalla vielä tehdä nämä kotihommat ja harrastusjutut ja sitten jaksaa vielä tehdä jotain kivaa, jotain omaa juttua.
Illalla kahdeksalta olin valmis petiin, mutta onneksi piristyin kun meille tuli lauma vieraita taas vähän niinkuin ex tempore.
Grillattiin makkaraa, syötiin uunijureksia ja juotiin viiniä. Itse kyllä join vain pari lasia, etteä ei ylilyöntiä taaskaan.
Oli kyllä hauskaa.
Mutta luojan kiitos jo yhdentoista jälkeen sain mennä nukkumaan.

Leikin ajatusleikkiä, että mun elämä olisi joka päivä tällaista. Ei mielikuvitus riitä.

Mukavaa pääsiäslomaa kaikille.

2 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Kaikkeen tottuu ;) myös tuohon jokapäiväiseen töihinmenoon ;)
Jos on neljä viikkoa kesällä lomalla putkeen, niin töihin paluu tuntuu ainakin minulle tosi raskaalta. Ekana viikkona sitä ihmettelee, että miten ikinä sitä sopeutuukaan takaisin töihin. Sitten tokan viikon kohdalla on jo ihan normirytmissä ja kolmannen viikon kohdalla loma on laimea muisto vain :(

P kirjoitti...

Mä en vaan usko että tottuu. Siis oikeasti nousta ja lähteä. HUUH.
Muistan kyllä vielä millaista loman jälkeen oli aloittaa työt. Viikossa tuntui jo ettei lomaa ollut ollutkaan.