lauantai 4. lokakuuta 2014

Nelikymppisen vastaisku

Joku aika sitten aloitin läpällä Facebookin täyttämisen omilla selfieillä. Mulla oli tylsää ja ottelin vaan kuvia itsestäni, kuten sanottua, huvin vuoksi.
Torstaina otin viimeisimmän selfien, johon lapsuudenkaverini teräväsanaisesti kävi kommentoimassa, että on hieman säälittävää kuvata itseään niin paljon ja kerjätä kehuja ja tykkäyksiä.
Ärsytti ja nauratti. Kun tosiaan teen sitä läpällä. Eikä kaikki kuvat ole vimpan päälle stailattuja. Ihan meikittömiäkin kuvia joukossa.

Yksi ystävä kommentoi, että lisää vaan kuvia ja itseasiassa voisi perustaa Instagram-tilinkin ja kaataa koko palvelun kuvapaljoudella.
Musta siinä on ajatusta. Keski-ikäisen, tavallisen naisen vastaisku nuoruutta ja kauneutta vastaan. Tai ei, ei vastaan, vaan rinnalle.
Insta on mulle hieman vieras maailma, mutta uskon sen olevan täynnä nuoria Benjaminpeltosia, jotka pääsee jopa linnan juhliin, koska niillä on seuraajia. Siis mitä???
Sitten siellä on jannihusseja esittelemässä treenattuja vartaloitaan, aiheuttamassa ihailua ja kateutta. Toki joukkoon mahtuu nelikymppinen súsannapenttiläkin, joka haluaa todellakin näyttää, että hänellä on todella hyvä kroppa iästä huolimatta ja lälällää, myös kaksikymppinen poikaystävä.

Olisiko hienoa, jos tuossa maailmassa keräisi katsojia isopehvainen, isonenäinen, epäurheilullinen tai ainakin siltä vahvasti näyttävä, tavallinen nainen?
Saako myös tavalliset vanhemmat naiset kuvata itseään, vai sallitaanko se vain nuorille ja kauniille?

Mä itse huomasin jotain uutta, kun tämä huumoriprojektini oli tovin jatkunut. Mä katson itseäni paljon armollisemmin ja sallivammin. Mä kykenen pitämään itseäni ihan viehkona naisena, vaikka en täydellinen olekaan. Lämmöllä katselin myös meikittömiä kuvia itsestäni. Se on paljon ihmiseltä, joka ennen piiloutui, jos meinasi jonkun tutun nähdä kadulla kun oli meikkaamattoman liikeellä. (Sitä aikanaan tapahtui harvoin. Meikkaamattomana kotoa poistumista.)
Eli kuten se joku valokuvaaja, joka lastenkotinuoria kuvasi, huomasi, kuvattavana oleminen voi "parantaa".



3 kommenttia:

Taru kirjoitti...

Loistava projekti sulla, musta ihmiset voi kuvata itseään enemmänkin jos se auttaa sua katsomaan hyväksyvämmin itseään!!

Musta sun kuvat ovat olleet ihania. Olen oikeasti tykännyt, ja jos joku ei tykkää, se on sen ongelma.....

Leonida kirjoitti...

Hieno projekti. Mäkin olen tykännyt niistä kuvista, ja näen sen huumorinkin siinä takana. Se joku kaverisi ei vissiin nähnyt...

Se on muuten voimauttava valokuva ja Miina Savolainen, jota muistelet. Ihan huippua, jos olet alkanut tuon huumorikokeilun myötä katsomaan itseäsi armollisemmin. Se on paljon se!

P kirjoitti...

Elisa ja Leonida, kiva kun tykkäätte. Ja joo, Savolainen se oli. ne on upeita kuvia. Mutta jopa epäupeina kuvina ne jotenkin "parantaa" omakuvaa. Aika hienoa.