Salaperäinen nainen

Luin todella syvällisen analyysin-not-siitä mistä miehet pitävät.
Salaperäisistä naisista, jotka tekevät salperäisiä asioita, eivät tavallisista järkevistä naisista, jotka katsovat liian paljon televisiota ja käyttävät normaalinnäköisiä vaatteita.

Alanpa todella salaperäiseksi. Mies soittaa matkoilta:
M: Miten menee?
Minä: Nooo...
M: Mitä oot tehnyt?
Minä: Juttuja, kaikenlaista
M:Ootteko nähneet ketään?
Minä: Ehkä ollaan, ehkä ei
M:Mitä söitte tänään, haitteko pitsat?
Minä: Senpä sä haluaisit tietää....
Moi nyt, mun täytyy lopettaa, on korsetin nyöritys pahasti kesken, täytyy varmaan hakea naapuri apuun.

Kyllä, tosi kiinnostavan salaperäiseksi on ryhdyttävä. Valloitan mieheni uudestaan. Ei edes tajua mikä iski.

Mutta hellän hintelästi aion iskeä. Sain ruokavalioni vihdoin takaisin asialliseksi, mutta herkulliseksi. Melkein kaksi kiloa laihtunut tällä viikolla. Siitä se hintelyys.
En kestä, että  törmäisin johonkuhun pahanilkiseen, joka pääsisi hehkuttamaan, että "etpäs näemmä pitänytkään kilojasi poissa kaikesta uhoamisesta huolimatta".

Eilen junnu sai illalla hurjan urheilupuuskan. Teki hauiksia ja kyykkyjä painot kädessä, punnersi, teki lankkua, hirmuisesti istumaannousuja ja punnerruksia. Lapsi on 7v, mutta annoin tehdä,  vaikka ei kai noin pienet sais painoja käyttääkään.
 Aikani katsoin vierestä, mutta pakko se oli itsekin sit treenata. Tais olla eka "treeni" tässä kuussa. Mutta kivaa se oli.

(Täytyykin miehelle salaperäisenä vihjailla, mun upean näköisestä uudesta peeteestä, joka kotona mua treenauttaa.)