Vartalonmallihaaste

Siis on se nyt kumma, että ihminen, joka ei ole lihavalihava, ei löydä farkkuja. Olen pitkään ollut vailla sinisiä perusfarkkuja ja tänään raahauduin Lindexille. Vein kasan sovituskoppiin, tyhjin käsin kaupasta ulos. En mahtunut farkkuihin. En yhtään. Yksistä farkuista en tiedä, koska napinreiät oli niin tiukat etten saanut nappeja edes auki. Epäkohta!
 Kotona pemistin taas farkkuhyllyä ja löysin kuin löysinkin vanhat Espritin farkut. Kunnon tummat boot cutit, kokoa 30 tuumaa. Huom, en ole siis lihavalihava. Sain ne päälle, jotenkin, mutta vyötärön kohdalle tulee sellainen makkara, että jospa tovin olis kevyellä syömisellä, jotta viitsis pitää niitä jalassaan.
Toiset Espritit oli slimit kokoa 29, en mahtunut. Mollyihini mahdun, joita koossa L ja Xl. Mutta kun joskus pitäis muutakin käyttää kuin Mollyjä.
Sen päätin, että nyt on lopetettava jumppatrikoiden käyttö kotona ollessa, koska ne pettää katalasti. Ne mukavat vaatteet. On parempi kuitenkin tiedostaa että päällä on jotain! Nyt siis Mollyt siinä pienemmässä koossa. Hahah. Siitä saan!

Viikonloppuna minuunkin iski vatsatauti, ei pahana, mutta kuitenkin iski. Lauantaina oli karu olo, mutta iltaan asti pärjäsin oksentamatta. Nukkumaan menin taaperon kanssa 19.40 ja nukuin aamuun. Vieläkin sellainen olo, ettei liikaa tee mieli syödä, tai edes pysty, mutta se ei haittaa. Viime viikko meni suklaisesti, joten tää on näppärä tapa saada ne suklaat itsestä pois ja vieroittaa itsensä liioittelusta.
 Aamulla söin pikkasen kanan sisäfilettä (kyllä) ja lounaaksi sitä perheen uutta suosikkia, tonnikalanuudelisaldea. Söin puoli annosta. Että hyvin menee.

Viikko alkanut mainiosti. Farkkuhyllyn pemistämisen lisäksi siivoilin vaatehuonetta muutenkin, lakkasin kynnet ja tein kamalan määrän kirjallisia työjuttuja. Puhuin positiivisen työpuhelunkin. Niin ja nukuin aamulla tarpeeksi pitkään.

Kohta alkaa iltatohinat ja sitten ihana tv-ilta RAUHASSA, kun poikaviikko päättyi. Ikävä tulee, mutta sen sanon, että telkkarin katsominen on helpompaa, jos koko ajan ei joku ramppaa vieressä tekemässä iltapalaa tai kysymässä Mitä katsotte.


jk. Luin Hyvä terveyden Kilot veks lehteä. Siellä sanotaan ikätovereiden laihduttamisesta näin:Ruuhkavuosissa moni uhriutuu ja ajattelee, että näin tämä nyt on. Mutta jos saa kohennettua voimavaroja pienilläkin teoilla, on mahdollisuuksia laihduttaa. Piipussa oleva ei tähän kykene.

Se muuten todellakin taitaa olla totta. On pakko olla voimia, että jaksaa tehdä hyviä valintoja. Mä luulen, että mulla on JO voimia, en ole yhtään niin poikki kuin tovi sitten, mutta mun ongelma onkin se "tylsyyteen" syöminen. Suklaata viihdytyksen vuoksi. Ikään kuin se auttais.

Mutta hihhei, kivaa viikkoa kaikille!
 Rva Kepponen laittoi jo mahtavia jämäruoka vinkkejä. Laittakaa muutkin loistavat vinkkinne jakoon. Vinkit kaikesta siis!