sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Showtime

"Onpa kiva tavata". Miten teidän saksan reissu meni? "Entä mitä te olette tehneet täällä Suomessa".
Näin mukavia me juteltiin. Hymyiltiin iloisesti ja naureskeltiin.
Kysyin mimmiltä, et miten sen hermo kesti reissun. Hyvin kuulemma. Sanoin pojille, et menkääs ulos hetkeksi, niin kysyn saman kysymyksn uudelleen. Mimmi nauroi ja sanoi, et okei, kerrran meni hermo huolella ja joutui varaamaan yhden ylimääräisen hotellihuoneen.
Hurmaava rehellinen paljastus.
Lähtiessäni eksäni kätteli taas miehen ja sanoi et oli kiva tutustua.

Lähetin eksälle viestin ja sanoin et ollaanpa me kivoja. Se hymyili et kyllä ja sanoi vielä et olipas mukavan tuntuinen kaveri.

Niin oli mukavaa et lähes pitkästyttävää, kun ei mtn draamaa.

Pidin mimmiä ihan viehättävänä tyyppinä ja voisin kuvitella pyytäväni lasilliselle. Tai kahville.
How odd!

Pojat ilahtui kun MIES oli täällä ja puhu sille ummet ja lammet.

Eilen pojat tuli tänne pariksi tunniksi ennen mökille lähtöä ja junnu kieppui miehen kintereillä koko ajan.
Yhtäkkiä sanoi mulle "miksi toi tekee koko ajan kotitöitä ja sä et tee mitään". UPS!

Keskimmäinen kommentoi et "aina kun käydään täällä, niin tuo on täällä, miksiköhän". Sanoin et eiköhän sille ole luonnollinen selitys, mikäköhän se olis". Ei tiennyt. Sanoin et josko tää olis nyt se poikaystävä, mitä olette mulle toivoneet.

Se oli ihan ok!

Nyt "poikaystävä" valmistautuu työpäivään ja minä siihen, että vien esikoisen rippileirille. Nyyh ja liiks ja kaikki muut sanat.

Munkin arki alkaa tänään. Vien miehen kaupunkiin, haen hoitolapset ja sitten olenkin monen monta tuntia itsekseni niiden kanssa. Illalla katson Greyn anatomiaa dvd:ltä, kuten entinen minä :D
Kolme viikkoa elänyt tätä uutta elämää, hieman jännittää vanha elämä. NO äh, ei se jännitä. On vaan ollut niin kivaa tämä Premarriageksi miehen kutsuma tila.

Lauantai iltana meillä oli täällä pikkubileetkin. Mies tavannut monen monta mun ystävää ja kaikki on olleet et JEE, ihana mies, olettepa sopivat toisillenne. "Luojan kiitos lopetit sen nuorison kanssa hengaamisen".

Lauantain hauskin oli se, et mun ystävä oli täällä yökylässä ja sen kanssa vietti yön mies, joka oli mun talvinen "eksä". Ne on tässä viikon mesettäneet ja nyt kohtasivat...
Kuten arvata saattaa, asia ei ollut mulle ongelma. Kannustin itseasiassa.

Muinoin talvella ystäväni oli todennut mulle, et "jos sä et tota ota, niin mä otan". Näin kävi!

Onko tämäkin sivistynyttä?

6 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Siis oliko sun eksän reissussa nyksän sekä poikien kanssa?

P kirjoitti...

Tokikin olivat.
Veikkasin et koetinkivi. Lapseton pääs reisssuun kolmen pojan kanssa. Ei tainnu tietää mitä edessä 😀😀😀

P kirjoitti...

Tokikin olivat.
Veikkasin et koetinkivi. Lapseton pääs reisssuun kolmen pojan kanssa. Ei tainnu tietää mitä edessä 😀😀😀

Rva Kepponen kirjoitti...

On perhe-elämässä kolmen pojan kanssa lapsettomalle sopeutumista. Mutta teidän pojathan ovat sentään jo aika isoja ja omatoimisia. Hyvä testi :D

Elisa kirjoitti...

Kovin on sivistynyttä (ja ihnaaa), hiukan kyllä olisin toivonut draamaa ;)

Happy for you - oikeasti!

Tuula / Oman katon alla kirjoitti...

Ihana postaus! Tosta vois tehdä tv-sarjan. "Sivistynyt ero" tms :D (Voin tulla käsikirjoittamaan sun kanssa)
Happy for you! <3